Sinikan päiväkirjasta vuonna 1943, osa 1

Löysin tämän päiväkirjan roskalavalta viime syksynä. Se on aloitettu vuonna 1943. En tiedä minkä ikäinen kirjoittaja on tässä, mutta myöhemmässä, vuoden 1947 päiväkirjan ystäväkirjaosiossa puhutaan haaveillen ylioppilaaksi pääsystä. Vuonna 1943 Sinikka on ollut siis korkeintaan 14-vuotias. Kirjoitustyylin perusteella veikkaisin häntä nuoremmaksi, mutta asia selviää varmaan vasta sitten, kun tutustumme häneen paremmin. Olen vain selaillut kirjaa, joten samalla kun kirjoitan näitä teille, pääsen itse kurkistamaan Sinikan elämään ensimmäistä kertaa.

40-luvun tyttöjen ystäväkirjasta, osa 4

Osa 1, Osa 2, Osa 3

Tässä 40-luvun tyttöjen kuulumisia ystäväkirjamuodossa vielä viimeisen kerran. Seuraavaan 40-lukupostaukseen saan vihdoinkin aloittaa Mustapekka-nimisen kirjan, joka on kirjoittajansa ensimmäinen päiväkirja.

Sitä ennen esittelen vielä Hertan ja Raijan. 

40-luvun tyttöjen ystäväkirjasta, osa 3

Nyt kun on liian kuuma tehdä mitään muuta, on sopiva hetki kurkistaa jälleen roskalavalta löytyneen päiväkirjan kansien väliin. Vuonna 1948 kirjoitetusta ystäväkirjasta esittelen tänään ihanan Lailan.

Osa 1, Osa 2

40-luvun tyttöjen ystäväkirjasta, osa 2

Osa 1...

Minä Sirkka (loput nimet poistettu)

Rakastan.

Suomen kevättä, auringonpaistetta, hiirvenkorvalla olevia  koivuja ja käen kukuntaa, maaseutua kesällä, puutarhatyötä jos saa tehdä sitä omassa puutarhassa, yksinäisyyttä silloin tällöin, koulua niinä päivinä jolloin ei ole Raskin tunteja eikä pesäpalloa, kirjoja, joitakuita opettajia, hetkellisesti joitakin ihmisiä, aina isoisääni, ja heidän punaista “Onnelaansa” Savossa.

40-luvun tyttöjen ystäväkirjasta, osa 1

Muistatteko, kun löysin viime syksynä aarteen roskalavalta? Ne 40-lukulaiset kirjat ja kaksi täytettyä päiväkirjaa?

Otin viimeinkin projektikseni kirjoittaa päiväkirjojen tekstit koneelle, ja samalla julkaista niistä parhaita paloja täällä blogissa. Päästäksemme oikeaan tunnelmaan, on luultavasti hyvä aloittaa vuonna 1947 kirjoitetun päiväkirjan ystäväkirja-osiosta, vaikka toisessa päiväkirjassa olisikin vielä vanhempia tekstejä. Näitä lukiessa valkenee heti, mikä nykyään on eri lailla, vaikka sen sanoiksi pukeminen onkin hankalaa.

Yritin säilyttää alkuperäisen tekstin muotoilut sellaisenaan, mutta joissain kohdissa jouduin epäselvän käsialan vuoksi tulkitsemaan. Julkaisen kirjoittajista myöskin vain etunimet.

Aarteita 40-luvulta

Eräänä aamuna, kävellessäni tuttua reittiä päiväkodilta bussipysäkille, ohitin roskalavan, joka näytti siltä että sitä pitäisi mennä tutkimaan tarkemmin. En ehtinyt bussiin mutta löysin jotain ihanaa ja arvokasta.

Ensimmäiseksi silmäni osuivat tähän vanhaan matkalaukkuun, joka oli kiedottu kauniisti ruskeaan paperiin. Koska minulla ei ole omaa matkalaukkua, päätin ottaa sen talteen.