Lastenaskarteluviikko - Synttäreitä ja silkkipaperiaskartelua

Heissan blogi ja sen lukijat, pitkästä aikaa. Viime postauksen jälkeen meillä on vietetty Lupiinin synttäreitä, taisteltu hiipivää syysväsymystä vastaan ja harjoitettu tahdonvoimaa vaikeiden asioiden edistämisen parissa.

Sain pari viikkoa sitten käsiini materiaaleja, joista inspiroituneena aloitin erittäin kunnianhimoisen projektin. Kuvittelin että tekisin vain muutaman sapluunan, tuputtelisin kivoja kuvioita kankaaseen, ottaisin kuvat ja julkaisisin ne ohjeiden kera. Uuden tekniikan opettelu ei kuitenkaan ollut pelkästään helppoa ja kivaa, ja huomasin taas kerran, että kun helppo ja kiva otetaan pois, menen täysin lukkoon. Kun aivot askartelevat ongelmien parissa, kaikki muukin tekeminen tuntuu nihkeältä ja vaikealta.

Voi siis olla, että ennen ikuisuusprojektin valmistumista ei mikään muukaan tule valmiiksi. Sillä aikaa kun taistelen sapluunojen ja photoshopin kanssa ja kiroan päivä päivältä pimeämpiä iltoja, voisin yrittää olla tuomatta kaamosvit... harmitusta tänne blogin puolelle, ja pitää pienen lastenaskartelu-teemaviikon. Aikuisaskartelusta kiinnostuneet voivat palata lukijoiksi viimeistään marraskuussa, mutta sitä ennen luvassa on mammablogimatskua tuutin täydeltä.

Lupiinin synttärit järjestettiin tänä vuonna sankarin toiveiden mukaan. Keskityimme siis herkutteluun ja leikkimiseen, vaikka varsinaisia lastensynttäreitä ei vielä tänä vuonna vietettykään. Päivän hittejä olivat jättimäisen ilmapallon heittely, onginta ja tuolileikki.

Koristeeksi askartelin tämän ison kolmosen pahvista ja silkkipaperista. Sen tekeminen oli sentään sekä helppoa että kivaa, ja tarvikkeet löytyivät kotoa.

Silkkipaperikoristeen teko-ohje:

1. Piirrä pahville haluamasi koristeen muotoinen pala ja leikkaa se irti.

2. Leikkaa silkkipaperista suunnilleen neliön muotoisia palasia (Painotan sanaa suunnilleen. Valmiista koristeesta ei huomaa kokoeroja ja suurpiirteinen tyyli sopii tähän työhön muutenkin oikein hyvin.) Tässä koristeessa on käytetty n. 10 x 10 cm paloja, ja materiaalia kului kahden tiimaripakkauksen verran. 

3. Ota kustakin palasesta keskeltä kiinni ja ruttaa loput kartionmuotoiseksi tupoksi.

4. Liimaa silkkipaperituppoja pahville kuumaliimapistoolin avulla. Koko pahvia ei tarvitse täyttää, keskiosa riittää. Tässä koristeessa pahvi oli kauttaaltaan noin yhdeksän senttimetrin levyistä ja liimasin tuppoja noin kolmen senttimerin levyiselle alueelle sen keskellä.

5. Kun tuppoja on tarpeeksi, anna liiman kuivua hetken ja rypistele silkkipaperia muotoonsa makusi mukaan.

Vaikka tekoprosessi on yksinkertainen, sen selittäminen ilman kuvia on yllättävän vaikeaa. Koska tein tätä kiireellä synttäreitä edeltävänä iltana, en tietenkään tajunnut ottaa itse tekemisestä kuvia. Seuraavan kerran kun johonkin tarvitaan koristeita, voisin tehdä ihan tästä ihan oikeat teko-ohjeet kuvineen.

Aikaisemmassa kuvassa näkyikin tästä jo pieni pala, joten esitellään koko tilasto. Parvekepuutarhamme kärsi koko kesän erilaisista kasvitaudeista ja tuholaisista ja ainoa kasvi, joka säilyi hengissä kaiken keskellä, oli yksi ainoa chilipuska, joka tulee näillä näkymin tuottamaan pitkälti yli 100 hedelmää. Nyt se on tuotu jo sisään ja kypsyttelee loppuja hedelmiään olohuoneessa.

Lupiini toivoi sinistä kakkua keltaisilla koristeilla ja minä hölmönä menin lupaamaan että toive toteutuu. Synttäreiden jälkeen kysyin toiveita itseltäni ja lupasin, että tästä lähtien jätän vaahtokarkkitahnan kanssa askartelun niille jotka osaavat. Taikina maistuu hyvältä ja sitä on helppo värjätä, mutta en ole vielä kertaakaan onnistunut tekemään siitä kuorrutetta, joka ei repeile täysin holtittomasti, niin kuin nytkin kävi. Itse kakku oli onneksi maistuva. Tein pohjan Kinuskikissan mehevän suklaakakkupohjan ohjeella ja täytteen mansikkamaitosuklaasta, Kinuskikissan ohje sekin. Suklaatäytteen alle levitin vielä kerroksen kirpeää kirsikkahilloa.

Nyt takaisin ihanien sapluunojen kimppuun. Jos jollain teistä on vinkkejä vaahtokarkkitaikinan kesyttämiseen, otan niitä mielelläni vastaan.