16.10.2013

Lastenaskarteluviikko - Taikataikinasta ruokia leikkikeittiöön


Tiedättehän sen tunteen, kun on puunannut koko keittiön puhtaaksi ja ohessa leipaissut pellillisen pullaa. Pullien jäähtymistä odotellessa ehtii hyvin keittää kupillisen tuoretta kahvia ja istua alas nauttimaan ahkeruutensa hedelmistä.

Jos tiedätte, olkaa kilttejä ja kertokaa miten ihanaa se on. Meidän keittiömme on nimittäin lähestulkoon aina kuin pommin jäljiltä. Äskettäin pääsin kuitenkin aika lähelle yllä kuvailtua fiilistä. Olimme Lupiinin kanssa askarrelleet leivonnaisia leikkikeittöön, ja blogikuvausta varten se piti tietenkin siivota. 

Leivonnaiset on tehty taikataikinaksikin kutsutusta suolataikinasta, joka on monelle tuttu omasta lapsuudesta. Se on pehmeää ja sopii hyvin myös pienen lapsen käteen. Taikinan jäljet, myös kuivuneet, saa pyyhittyä pinnoista helposti kostealla rätillä ja miedolla pesuaineella.

Taikataikina sisältää vain suolaa, jauhoja, öljyä ja vettä, joten se on täysin myrkytöntä. Jos kaikkia aineita ei löydy keittön kaapista, niiden hankkiminen ei maksa kuin muutaman euron. Mikä parasta, tämä kotiäidin posliini on myös kestävää eikä rikkoudu lattialle pudotessaan.




Leivonnaiset leivoimme jo alkusyksystä, mutta uunipelti puuttui vielä. Tämä kirppikseltä löydetty, sellaisenaankin hirmuisen viehättävä Mallorca-tarjotin sai siis luvan ryhtyä sellaiseksi. Ensin hioin sen kauttaaltaan hiekkapaperilla (karkeus 120).




Hiomisen jälkeen maalasin tarjottimen kahdesti mattapintaisella spraymaalilla.




Pienen taittelun jälkeen sain leikattua leivinpaperista sopivan kokoisen palan, jonka päälle asettelin keksit ja pullat. Tässä vaiheessa huomasin että kamerasta oli loppunut akku. Laitettuani sen lataukseen, keitin kahvit, istuin alas ja nautin täysin rinnoin siististä leikkikeittiöstä.




Tässä vielä lähikuvat leipomuksistamme. Leivoin pullapitkon, pullakranssin ja pikkupullia, sekä kahdenlaisia suklaahippukeksejä. Suklaahiput ovat pellavansiemenrouhetta ja raesokerin virkaa toimittaa ruususuola. 




Kolmevuotias leipoi ocarinankaltaisen soittimen ja pikkuruisen valtion. Niiden vieressä ovat myös ne kaksi soijanakkia, jotka ovat leipomastamme kuuden setistä vielä jäljellä. Yksi karkulainen löytyi teepannusta, loput ovat jossain... Todennäköisesti siellä missä parittomat sukatkin.


Taikataikina:

6 dl vehnäjauhoja
3 dl suolaa
3 dl kuumaa vettä
2 rkl öljyä


Vinkkejä:
  • Ennen muovailua taikinan voi värjätä elintarvikeväreillä. Myös jauhettuja vesivärinappeja kannattaa kokeilla.
  • Valmiit leivonnaiset voi kuivattaa huoneenlämmössä tai paistamalla niitä 125-asteisessa uunissa noin tunnin verran.
  • Kuivuneet leivonnaiset voi maalata tai lakata askartelulakalla.
  • Liota suola kuumaan veteen, niin taikinasta tulee tasaisempaa.
  • Vehnäjauhon voi korvata osittain tai kokonaan perunajauhoilla, jolloin taikinasta tulee ihanan sileää.
  • Jotta taikina ei tarttuisi käsiisi, levitä niihin oliiviöljyä ennen muovailua.

Taikataikinan muovailu oli hauskaa sekä äidin että tyttären mielestä. Kun leivonnaiset olivat kuivuneet, käsittelin ne pariin kertaan askartelulakalla. Seuraavaksi voisin koittaa tehdä taikinasta lapsen lempiruokaa spagettia, tai googlata vinkkejä joulukuusenkoristeiden tekoon.

Mitä sinä olet muovaillut taikataikinasta?


4 kommenttia:

  1. Olen tehnyt taikataikinasta nukkekotiini leipiä. :)

    VastaaPoista
  2. Oi, nukkekodit! Veikkaan että sitten kun ipana on nukkekoti-iässä, se saa hermoromahduksen kun tykkään leikkiä sillä enemmän kuin se :)

    VastaaPoista
  3. Yks niistä nakkiloisisita on päätyny mun yöpöydälle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...ja riippumatosta löytyi suklaahippukeksi. Onneksi kyse on leikkiruuasta. Päiviä tai viikkoja yöpöydän nurkalla viettänyt nakki ei välttämättä ole juuri se huonetuoksu jonka valitsisin makkariini.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...